Volvo V40 kansainvälinen koeajo järjestettiin Pohjois-Italiassa Gardajärven maisemissa.

Ajotuntuma, varustelu ja viimeistely nostavat uuden Volvo V40:n kovaksi haastajaksi – muttei nikotteluitta

Verona. Valmistajansa sanoin uusi V40 on kautta aikain älykkäin ja turvallisin Volvo. Ehkä näin, mutta silti koeajo herätti kysymyksiä.

Nopeusnäyttö oikutteli tämän tästä ja jumittui näyttämään sadan kilometrin nopeusrajoitusta, vaikka alla on kylätien pahanen.

Ahtaissa tiloissa auton käsittely on kankeaa. Volvo ei ole niin ketterä kuin koon puolesta kuvittelisi. Karkeammilla alustoilla rengasäänet kantavat ikävästi sisälle jo 50–60 kilometrin tuntivauhdissa.

Etuistuimet ovat tukevat, mutta takana reisituki jää vajaaksi. Takana istuva maksaa hintaa sutjakoista muodoista: pitkän miehen pää hipoo kattoa.

Jalkatilaa on niukasti etuistuinten alla, ja korkea keskikotelo syö tilan keskeltä.

Oviaukko on ahdas voimakkaasti laskevan katon vuoksi. Otsa on kovilla myös lastaajalla, sillä takaluukun ulkoneva lukko on ikävällä korkeudella.

Tavaroille on tilaa vaatimattomat 335 litraa, joista 16 litraa lokerossa takakontin lattian alla. Kojelaudan päällä sijaitseva kaiutin heijastuu tuulilasiin, ja konepellillä nököttää kolme rumaa tuulilasin pesunesteen suutinta.

Hammastelusta huolimatta on kohtuullista kiteyttää tärkein: V40 on edistyksellisesti varusteltu auto, jota on lysti ajaa. Tulokas tuntuu ajossa kokoistaan isommalta.

Alusta on jämäkkä. Kori ei nuljahtele, joten kaarteisiin uskaltaa nojata. Tunnokas ohjaus keskittää täsmällisesti ja palauttaa uskollisesti.

Turva-asioissa V40 pitää yllä merkin kunniakasta perinnettä.

Maailman ensimmäinen jalankulkijaturvatyyny nousee konepellin takaosan alta tuulilasin alareunaan. Etupuskurin seitsemän anturia havaitsevat auton ja jalankulkijan kontaktin. Järjestelmä toimii 20–50 kilometrin nopeuksissa.

Peräänajojen varalta kuskia paimentavat tuulilasin alareunan varoitusvalot. Ne himmenevät etäisyyden kasvaessa edellä ajavaan.

Hidasvauhtisia yhteentörmäyksiä estävän City Safetyn automaattijarrutus toimii 50 kilometrin nopeuteen asti.

Mukautuva vakionopeudensäädin ja etäisyyshälytin huolehtivat turvaväleistä. Kaistalla pysymistä avustaa ohjauspyörän vaste, ja tarjolla on myös pysäköintiavustin.

Moottoreista pihein on D2-diesel. Kevyellä kaasujalalla voi yltää lähelle 3,6 litran keskikulutusta ja 94 gramman hiilidioksidipäästöjä.

Koeajon kiriosuuksilla lihaksiin hiipii maitohappo ja voimat hiipuvat: pikkudiesel osoittautuu tossukaksi moottoritiellä ja ylämäissä. Tasaisella eteneminen ei tuota ongelmia, mutta rekkojen ohitukset saa ajoittaa taiten.

Isoveli D4 Geartronic-automaattivaihteistolla on sitkeä, voimakas ja vaivaton yhdistelmä eri ajo-olosuhteisiin.

Kummatkin koeajetut dieselmoottorit ovat myös erittäin hiljaisia moottoritieajossa.

Väkivahva T4-bensiinikone saa V40:stä irti urheilullisen luonteen. Kaksoiskytkinautomaatti ei emmi, vaan tarjoaa voiman käyttöön viiveittä. Tämä vaihteisto tulee tarjolle myöhemmin myös D2-moottorin yhteydessä.

T4 sopii matalan sport-alustan kanssa sileille teille. Jousitus ja sen myötä ajotuntuma muuttuvat karkeilla päällysteillä pintakoviksi ja pompottaviksi. Syytä on myös koeajoauton matalaprofiilisissa renkaissa (225/40/18).

Poikittaisurat tärskäyttävät niin, että persauksissa tuntuu.

Syyskuussa Suomeen rantautuva V40 on ajotuntuman, varustelun ja viimeistelyn puolesta kova haastaja saksalaisille Audi A3:lle, BMW:n ykkössarjalle ja Mersun A-sarjalle. Mersu osaa nokittaa, sillä edullisin A-sarjalainen (180 BE) maksaa 50 euroa alle V40:n alkaen hinnan.

Lähitulevaisuudessa V40:stä tulee tarjolle myös XC-katumaasturimalli ja neliveto.