Järjetön voimanpesä
Camaro vertautuu luontevasti Ford Mustangiin. Moottoripäiden kinastelusta tulisi ratkaisematon, sillä Camarolla ajava vaihtaisi Mustangiin yhtä hanakasti kuin Jokeri-fani Hifkin väreihin.
Amerikkalaisten muskeliautojen katraaseen kuuluu myös Dodge Challenger, joka jää myyntilistoilla kauas Camaron ja Mustangin taakse.
Automaatti vaihtaa ripeästi isompaa pykälää, joten käsityölle ei ole tarvetta. Toiset taas haluaisivat itse käskyttää vaihteistoa juuri silloin, kun kierrosluku on korvakuulolta kohdillaan.
Camarossa kättä vääntävät voima ja kitka, eivät omatunto ja pihistely. Korskahtelu on taltutettava hillityksi hirnunnaksi, sillä edellä ajavan takamus täyttää ällistyttävän ripeästi näkökentän.
Rauhallisessa ajossa moottori käyttää neljää sylinteriä kahdeksasta, mutta se ei juuri laske bensiinin kulutusta. Keskikulutus on yli 13 litraa satasella, ja käytännössä enemmän.
Jousitus on kovahko, joten tien epätasaisuudet välittyvät tärskäyksinä takalistoon.
Etuistuimet ovat jyhkeät ja muotoillut. Sivutuki saisi olla jämäkämpi ja säädettävissä.
Tarkka ohjaus pääsee oikeuksiinsa ripeässä ajossa ja kaarteissa, joissa auto pysyy kiitettävästi kiinni tiessä.
Kangaskatto tuo mukanaan talvirenkaiden rapinan ja liikenteen huminan. Äänet kantavat sisälle häiritsevästi.
Päivä pitenee jo kohti kesää, joten ehkä neljän kuukauden päästä katon voi jo viikata tieltä ja antaa tuulen hulmuttaa.
Kojelaudassa on nahkaa, mutta muutoin sisäilme on muovinen.
Vaikka Camaro on rekisteröity neljälle, aikuista ei tohtisi istuttaa taakse. Lapsille pääntila ja jalkatilat ovat riittävät.
Voimasta saa maksaa vähintään 72
Kumpikin vie perille, mutta vain toinen kääntää päät.
Antropologi Nancy Munn on kiteyttänyt osuvasti ihmisten ja esineiden maailman välisen sidoksen.
"Vaikka ihmiset näyttävät määrittävän esineiden arvon, ilman esineitä ihmiset eivät kykene määrittämään omaa arvoaan."
