Matkailuauto on yllättävän helppo matkakaveri
Himoksen laskettelukeskukseen on matkaa Helsingistä vain rapiat 200 kilometriä, mutta sakea räntäsade ja äkäiset tuulenpuuskat tekevät matkanteosta työlästä. Sivutuulille herkkä matkailuauto huojahtelee, kun ajaa metsän suojasta avoimelle tieosuudelle.
Pitkän kulkupelin koon hahmottaminen vie aikansa. Kiertoliittymät pitää selvittää maltilla tiukkoja ajolinjoja välttäen, jottei sisäkurvin takarengas ala kyntää kivetystä.
Sään
selkiydyttyä epäilevän Tuomaan on myönnettävä: lomakotia on lysti ajaa. Korkealta näkee hyvin muun liikenteen, ajoasento on mainio ja kyynärnojien korkeus säätyy portaattomasti.
Pöydän ääressä istuvilla ovat asiat kehnommin. Kun selkänojan kaltevuutta ei voi säätää, matkustajien selkä alkaa matkan edetessä puutua.
Ajossa runko kumisee. Siihen tottuu, mutta ajoittaiset sirinät ärsyttävät. Häiriöäänet eivät paikallistu, saati taltu.
Konepellin alla hyrisee Fiatin 2,3-litrainen dieselmoottori. Matka-ajossa ei ole vaikeuksia ylläpitää 80 tai 100 kilometrin tuntivauhtia, mutta vaativissa ylämäissä voimat uuvahtavat ja perässä vedettävä autoletka kasvaa.
Sivupeilit ovat isot, rumat ja tarpeelliset. Laajakulmapeilistä huolimatta umpilaatikkoa pysäköivä kaipaa apusilmiä.
Peruutuskamera maksaisi 1
Bürstneristä on sanottu, että se on matkailuautojen Toyota: ei erikoisuuksia tai luksusta, mutta toimii.
Talvikäytössä auto on syytä olla varustettu paketilla, joka sisältää muun muassa etuistuinten penkinlämmityksen, sähkötoimisen lattialämmityksen ja eristetyt sekä lämmitetyt vesiputket. Bürstnerin talvipaketit maksavat 1
Sisälämpö säätyy yllättävän tarkasti ympäri autoa sijaitsevilla suulakkeilla. Auton etuosa on kylmin alue, koska siellä on paljon eristämätöntä lasipintaa.
Jos säätää yhden suulakkeen läpät kiinni, muista aukoista puhkuu sitä terhakkaammin lämmintä ilmaa. Suihkukoppi lämpiää niin hyvin, että siellä on hyvä kuivata märät lasketteluvermeet.
Olipa pohjaratkaisu kuinka kekseliäs tahansa, matkailuautolla lomailu ei sovellu ahtaita paikkoja vieroksuville.
Sisällä saa väistellä jatkuvasti . Kuhmu opettaa olemaan kolauttamatta päätä katon spottilamppuun. Vasta autoa palauttaessa äkkään, että lamppua voi siirtää.
Keittiönurkkaus riittää yhden kokin valtakunnaksi. Sen voi varustaa kaasu-uunilla (626 euroa) tai sähkökäyttöisellä mikroaaltouunilla (218 euroa). Ensimmäinen on parempi, jos on joskus pakko yöpyä sähköttömissä oloissa.
Jääkaappi-pakastin on kooltaan riittävä ja pitää kylmän.
Yöpuulle on helppo käydä kaksin. Takaosan saarekevuode on tilaa vievä, mutta kätevä ratkaisu. Makuulle pääsee kummaltakin puolen vuodetta, toista häiritsemättä. Toiset suosivat erillisiä vuoteita tai alas laskettavaa parivuodetta.
Saarekevuoteen vuoksi vessa on käytävällä. Sen ovi aukeaa apposelleen, ja sitä voi käyttää makuutilan näkösuojana.
Toisen petipaikan askartelu on konstikasta, väittää kiiltokuvaesite mitä tahansa. Pöydän jalan alaosa irti, ja pöydän pääty kiinni seinäkiskoon. Istuintyynyjä asettelemalla ja irtopatjan palasella syntyy ruokailutilasta peti.
Nukkuuhan siinäkin, mutta kehnosti.
Lisää: www.caravanmessut.fi
