Pikkusportti Opel Astra GTC puskee läpi tuulen ja tuiskun

Opel Astra GTC kääntää katseet, mutta jättää kylmäksi. Sisällä kaipaa näyttävyyttä. Kojelauta on veistoksellisesti muotoiltu, mutta arkinen. Harjattua alumiinia jäljittelevät pinnat ovat muovia.

Kaarteissa saa olla tarkkana. Koeajoauton 20 tuuman vanteisiin oli sovitettu M+S-kitkarenkaat, jotka ovat omiaan keski-eurooppalaisiin talvioloihin, muttei Suomeen.

Tehon ja painon suhde riittää, mutta turboahtimen toiminta ja kiihtyvyys eivät kuitenkaan säväytä. Kesällä tulee tarjolle Astran OPC-malli, jossa on 280 hevosvoimaa.

Alusta ja etujousitus on suunniteltu nopeaan ajoon. Harmi, ettei autossa ollut Flexride-alustaa, jota voi räätälöidä ajomieltymysten mukaan. Järjestelmä mukauttaa jousituksen ajotyylin ja kaarrenopeuden muutoksiin.

Lyhyt

takakontti riittää viikonlopun ruokaostoksiin, mutta harrastusvälineet vaativat takapenkin kaatamista.

Pieni, mutta ärsyttävä suunnittelumoka on käsijarrun kahvan sijainti. Kahvan kärki melkein osuu vaihdekepin koteloon ja jättää käyttäjän sormen herkästi väliin.

Näkyvyys etuviistoon on kehno paksujen pilarien takia.

Helmat voi madalluttaa edestä, takaa ja sivuilta. Se maksaa reilut 1200 euroa ja lisää ajan oloon korjauskuluja, koska matalat helmat raapiutuvat herkästi katukiveyksiin.

Urheilulliset etuistuimet ovat erinomaiset. Ne antavat tuen reisille ja selälle. Istuinosaa voi myös pidentää.

Tie takapenkille aukeaa yhdestä vivusta. Toimiva ratkaisu ei silti tee kolmiovisesta kätevää perheautoa.

Takana istuma-asento on muuten kunnossa, mutta matala istuinkorkeus nostaa polvet ylös, eivätkä reidet saa tukea. Jalkaterillä on ahdasta, koska tila etupenkin alla on matala ja kapea.

Lumisohjoinen koeajo ja kylmäkäynnistykset nostivat kulutuksen yli 10 litran, vaikka luvattu keskikulutus on 7,2 litraa sadalla.